Uutinen lienee se, että viime yönä on satanut. Kuulin illalla vaipuessani uneen sateen ropinaa ja ukkosen jyrähtelyä. Se tuntui oikein hyvältä. Ajankohtaan sopivalta. Kuivuus on vaikuttanut minuunkin, vaikka en viljelekään maata enkä kasvata muita sieniä kuin ehkä jalka-. Toivottavasti en sitäkään.

Eilen vierailin Saarijärven Offset Oy.ssä. En ole aiemmin käyttänyt sitä asiakkaitteni töiden painatuksessa ja sain oikein kunnon esittelyn. Tuntuu olevan merkittävä työnantaja saarijärveläisille. Ja kaiken muun makulatuurin lisäksi siellä painetaan satoja kielilaitoksia Raamatusta. Sieppasin roskiksesta arkillisen jotakin "arameniaa", ihan siksi, että sen kirjainmerkit näyttivät todella kauniilta. Kirjaimet ovat useimmiten äärimmäisen esteettisiä. Kirjaimista voi tehdä erittäin viehättävää taidetta, jota kutsutaan kalligrafiaksi. Japanilainen kalligrafia on jotakin mihin voisin tutustua lähemminkin. On se niin viehkoa.

Tämän päivän aikana olen mennyt toista tuhatta hääkuvaa läpi. Poistanut raakavalinnalla kaikkein huonoimmin onnistuneet ja vielä on jäljellä yli seitsemän sataa, joista voisi ehkä valita 10 - 20 % kuvia, paljonko se tekee. Pari sataa ehkä. Plus virallinen potretti kaurapellossa.

Äkillisessä lukemisen puutetilassa suistuin paikalliselle isohkolle kirpputorille hakemaan parilla eurolla pokkareita, kun en ehtinyt kirjastoon. Yritän olla ajattelematta liikaa, ainakaan tulevaisuutta, sillä se ei johda mihinkään erityiseen. Pyrin tekemään asiat, jotka kuuluvat tehdä tällä hetkellä. Niitä on vielä muutamaksi päiväksi, mutta sitten soisin että saisin uusia töitä. Pitänee markkinoida. Mitenhän sen markkinan antaisi soida. En ole kovin innokas markkinoimaan omaa työtäni, muuten kuin pitämällä näyttelyjä. Se taas ei välttämättä johda mihinkään ainakaan nopeasti. Pitäisi ehkä osallistua alan messuille, mutta kun minä en todellakaan pidä messuista. Suhtaudun niihin automaattisesti negatiivisesti. Enkä tiedä haluankokaan asennetta muuttaa. Josko pärjäisin messuamatta.

Tähänkö on tultu. Että alkaisin tehdä Erämiehen lisäksi ehkä Maanpuolustusjulkaisua? Mitähän maailmankaikkeuden runsauden sarvi yrittää minulle opettaa. Luultavasti suvaitsevaisuutta. Mutta minähän olen jo ihan hemmetin suvaitsevainen! Ymmärrän, että ihmiset ajattelevat ja mielipitelevät miten sattuu, mutta ovat silti ihmisiä vain ja jopa. Kuvittelin kuitenkin joskus, mikäs on graafisen suunnittelijan kuvitellessa ja kuvittaessa, että tekisin jotakin hyvin paljolti omiin intresseihini liittyvää. Mutta ehkä sitäkin on tulossa. Ehkä Hilkka L. hahmottaa siitä asiasta jotakin.

Tekisi mieleni laittaa tähän yksi hääkuva, mutta en viitsi pyytää siihen lupaa, joten laitan jotakin semmoista miltä tänään on tuntunut. Ehkäpä tältä, tai siltä, että haluaisin istahtaa pihlajan alle ja nuuhkia kaikessa rauhassa maan ja maatuvien lehtien tuoksua.